Tekstit

Kuva
 Saarinen Matti  Sulo Santeri Salmensaari muistelee Suomen Viikkolehdessä (29.11.1934) Vapaakirkollisen liikkeen vuosikokousta Tampereella 40 vuotta aikaisemmin, vuonna 1894. Kokous oli Salmensaaren mukaan myrskyinen. ”Vanhat” ja ”nuoret” kalistelivat peitsiään pyhityksestä. Saarnaaja Väinö Stenbäckiin, joka esiintyi ”nuorten” pyhitys- ja synnittömyyssuunnan kärkimiehenä, Salmensaari oli tutustunut kotikaupungissaan Jyväskylässä. Väinö jopa kehotti Suloa jättämään opiskelunsa kesken ja kertoi, että Matti Saarinen oli polttanut ylioppilaslakkinsa. Sulo Santeri Salmensaari, joka oli jo vuosikymmenen ollut Vapaakirkon esimies, kirjoittaa tunteella hajaannuksesta, jonka keskelle hän oli joutunut osallistuessaan ensimmäistä kertaa vuosikokoukseen. Kokouksesta Salmensaaren mieleen oli jäänyt erityisesti Matti Saarisen saarna. Saarisen tekstinä oli ollut: ”Aja pois palkkavaimo poikinensa.” Saarnassa ei jäänytkään epäselväksi lihan mukaan syntyneiden vaino niitä kohtaan, jotka ova...
Kuva
  Maria Aleksandra Elisabeth Olen kuullut ja lukenut tämän tarinan useita kertoja. Näissä tarinoissa päähenkilönä on ollut suomalainen säveltäjä ja vapaakirkollisen liikkeen saarnaaja Hjalmar Braxé n. Joulupäivänä vuonna 2022 päätin tutustua hieman tarkemmin Hjalmariin selaamalla häneen liittyviä tietoja vanhoista kirkonkirjoista.  Pikaisen perehtymisen myötä totesin, että Hjalmarin isä Carl Fredrik Braxén oli ollut kahdesti naimisissa ja että hänen ensimmäisestä avioliitostaan oli syntynyt tytär, Maria Aleksandra Elisabeth, Kankaanpäässä.  Maria   muutti vuonna 1860 isänsä luo, ja isän kuoltua hän palasi takaisin Kankaanpäähän.  Marian elämä puhutteli minua niin voimakkaasti, että päätin kirjoittaa; kerron tarinan, jossa Maria Aleksandra Elisabeth on päähenkilönä. Koska Marian tarina kietoutuu moniin sukulaisiin ja useisiin sukupolviin, olen täydentänyt kertomusta sukutauluilla. Niiden tarkoitus on auttaa lukijaa hahmottamaan henkilöitä ja sukusuhteit...