Tekstit

Kuva
Jalmari Raitio (1888–1965) kiteyttää Suolahden vapaaseurakunnan syntyhistorian muistelmateoksessaan Palvelijan polulla . Hän kuvailee matkojaan Jyväskylästä Viitasaarelle aikana, jolloin juna vei Suolahteen asti jo 1800-luvun lopulla, mutta matkan jatkuessa oli turvauduttava hevoseen tai laivaan. Suolahden kohdalla Raitio kertoo pohtineensa usein paikkakunnan hengellistä tilaa. "Sainkin sitten kuulla, että metodistien työn kautta oli siellä ollut pieni herätys ja Epworth-liitto perustettu", Raitio kirjoittaa. Hengellinen työ ei kuitenkaan ole aina vain kasvua: "Verrattain pian oli tämä yhtymä ruvennut osoittamaan sammumisen merkkejä. Jumalan armollisen johdatuksen vaikutuksesta johtui sinne vapaakirkollisia veljiä ristinsanoma mukanaan. Tämä sanoma kokosi ne harvat metodismin koskettamat kristityt, joita siellä oli jäljellä, ja synnytti uusia." Vuonna 1926 paikkakunnalle perustettiin virallisesti Suolahden vapaaseurakunta . Inhimillisesti katsoen voisi ajatella v...
Kuva
  Artikkelin aineisto perustuu aikakauden lehtikirjoituksiin ja Kansalliskirjaston digitoituihin sanomalehtiin. Valokuva: Suomen Musiikkilehti 1.10.1929, s. 10.   Janne (Johan Aleksander) Hapuoja. Janne (Johan Aleksander) Hapuoja oli 37-vuotias opettaja ja aktiivinen kuoromies, joka liikkui laajalti suomalaisissa musiikkipiireissä. Elokuussa hän johti Viipurissa järjestetyn Suomen Kuoroliiton (nyk. Sulasol) kurssilla esityksen Karjalaisten laulusta , tilaisuudessa, jossa mukana oli myös maan johtavia musiikkivaikuttajia, kuten professori Heikki Klemetti. (Wiborgs nyheter, 12.8.1929). Lauantaina 31. elokuuta opettaja Janne Hapuoja kuoli yllättäen sydänhalvaukseen ollessaan muuttamassa kesäasunnoltaan Kuivasjärveltä Ouluun. Hapuoja syntyi Pietarissa vuonna 1892. Valmistuttuaan opettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1914 hän työskenteli opettajana Sievissä ja Kalajoella. Vuonna 1921 hän muutti Ouluun. Mielikuva, joka minulle Jannesta muodostuu hänen elämäänsä tutkies...
Kuva
  Kaarlo Kunelius – uskosta, opetuksesta ja runoista Kiitos, Luoja, että synnyin -  kiitos - synnyin uudestaan  armolapsen toivoon, onneen,  jonka Jeesuksessa saan!   Kiitos, Jeesus, että etsit,  löysit lampaas raadellun;  verin verihaavat pesit,  tunnon uusit turmellun!   Se, se synnyinpäiv' on vasta:  hetki iankaikkinen,  Isän vastin taivahasta.  "Pelastettu syntinen."   Tää on hetki elämästä,  iäisyyden aamukoi:  ken vain tuntea saa tätä,  unhoittaa ei koskaan voi.   Kiitos, Henki, kirkastaja,  autuuspantti, lohdutus!  Puhdista tää synnin maja,  itselles tee asumus!   Jeesus, Jeesus, älä heitä  korpeen lastas löytämääs,  kanna hyvä Paimen meitä Isän helmaan, elämääs! ”Synnyinpäivänäni” – runo, rukous ja muistutus armosta Vuonna 1920, täyttäessään 70 vuotta, Kaarlo Kunelius kirjoitti runon nimeltä ”Synnyinpäivänäni...